Pääsiäinen meni, vappu tulossa

Huh hulinaa! Sitä on piisannut viimeaikoina. Pääsiäisen mukavuudet aloitettiin jo torstaista, kun käväistiin Leenan luona ulkoilemassa ja turisemassa kuulumiset. Ihanaa kun lumet on lähteneet, niin päästiin sinne upeisiin maisemiin kunnon lenkille. Metsälammet/-järvet olivat tietysti vielä jäässä, joten sen verran oli pakko pitää jengin menoja silmällä. Pieni Saana kävikin jo heittämässä talviturkin jäähileiseen veteen... Muuten Saanakin löysin Jalliksesta idolin, jokin nahkiaisessa vetoaa pentuihin :) Taas kerran kiitoksia Leenalle mukavasta ulkoiluseurasta!

Ihana Saana 4,5kk

Leenan lambeja. Mukavan kirjavaa joukkoa ulkoili siellä mammoineen :)

Kunhan Leenalta kotiuduttiin, tulikin jo Tanja, Peppi, Miina ja Enne. Sitten taas lenkille lauman kanssa. Ettei totuus unohtuisi, suunnattiinpa vielä Päivin luo paimentamaan. Jallis ja Luna tekivät omat treeninsä, ja Ennekin pääsi ihmettelemään lampaita ihan lähietäisyydeltä :) Muuten torstai-ilta vietettiin rauhallisesti rupatellen, kun koirilla painoi päivän reissut jaloissa.

Perjantaina saapuivatkin Kati ja Pinto lauman jatkeeksi :) 7 koiraa rivarikaksiossa lienee ihan sopiva määrä ;) Käytiin treenaamassa koulun kentällä, kaikki koirat pääsivät puuhaamaan jotakin. Tanjan perrot tekivät duo-tokoa :D Loppuun otettiin pikkuinen paikkamakuu, kun saatiin kunnon rivi omasta takaa!

Amatöörikuvaajan kämmi! Enne puuttuu rivin päästä :(

Siitä hyvästä hän saakoon ihan oman ruudun ;) Rauhallisesti makoili nuorukainenkin :)

Treenien päälle kentällä pienet irrottelut ennen metsään siirtymistä. Nahkiaiset Jallis ja Enne :)

Näin sitä mennään! Kelppari liittyi välittömästi paimenkoirien matkaan.

Kaiman lauma. Miina, Peppi ja Enne.

Vielä metsälenkille ennen kuin Tamperelaiset lähtivät kotimatkalle. Kiitos Tanjalle käynnistä!

Lauantaina käytiin Katin ja Pinton kanssa tsekkaamassa Iso-Valkeen kevättä. Rannasta oli jo jäät lähteneet niin että koirat pääsivät hiukan lutraamaan. Paistettiin makkaraa ja istuttiin auringossa. Ai että!

Tokihan me taas käytiin paimentamassakin. Kati otti paljon kuvia, niitäkin löytyy mun albumista. Kiitos!

Kuva joltain lenkiltä. Hassut jono-otukset!

Sunnuntai aloitettiin treenaamalla srk:n nurtsilla. Siellä on taas kiva puuhata, kun tilaa piisaa, ja puita riittää kierrettäväksi :)

Pinto luoksetulossa

Alla Katin ottamia hienoja treenikuvia, jälleen kiitos!

Jallis ja metsku.

Helmi lähdössä merkiltä jonnekin ;) Ruutuun se tais päätyä.

Lunsku vastaanottaa palkkaa onnistuneesta ruudusta :)

Tämä kuva oli PAKKO laittaa. Luna teki ihan sairaan mageen tunnarin, jee! Ja vieläpä ruutujen, narupallohilluttelujen jne jälkeen. (Ja sitten tähän kohtaan lisää tuuletusta!)

Jalliksen kuviot

Metsälenkillä purettiin loput energian laumasta. Sen jälkeen Kati ja Pinto lähtivät huristelemaan kohti Raumaa ja me suunnattiin, kuinkas muutenkaan, pellolle :D Kiitos Kati ja Pinto käynnistä, ihanaa että Pinto selvisi lentolomastaan ilman kipulääkkeitä! :)

Päivi otti upeita kuvia mun paimenista! Alla pari helmeä, loput nähtävissä Päivin galleriassa. Kiitos!

Jallis ihanainen. Pätevä rekkuni ♥

Luna hommissa ♥

Paimennustreeneissä saatiin siis aivan loistava viikon maratooni, ja se näkyi kyllä tytöissä. Kivalta tuntuu meno. Luna on saanut tehdä muutaman toooooosi pitkän haun, treenannut perusjuttuja (tai lähinnä sitä onko pakko kuunnella mitä sanotaan, vai vedetäänkö arvalla) ja tekipä se Päivin kanssa yhtenä päivänä pari jakoakin :) Jallis on kuljettanut pitkiä kuljetuksia ja tehnyt nättejä hakuja. Nyt alkaa taas stoppikin toimia siellä hakukaaren päässä. Sillä kun on ollut selkeä ajatus hyvästä paikasta omassa päässään ;) Ja muuta en voi sanoa, kuin että on se rekku aika timangi.

Tiistaista alkaen minä suuntasin Siuntioon hommiin, ja koska suunnalla olin, niin tehtiin keskiviikolle treffit Mian kanssa Lohjalle. Mun koirat pääsivät tuulettamaan lenkille Mian lauman kanssa. Käytiin katsomassa Mian tulevaa treenipeltoa, ja tokihan mä kuvasin samalla koiria ;)

3/5 Mian koirista. Peak, Spice ja Sun

Koirat kun joutuivat olemaan autossa navettahommien ajan, niin pääsivät siitä hyvästä ihanalle rinteiselle lehmälaitumelle juoksemaan. Siellä oli tosi kaunista, kun valkovuokkoja oli kaikkialla, ja koivuissakin oli jo pienet lehdet. Kevät ♥

Luna tarkkana

Jallis kukkaistyttö

Helmi se osaa poseerata vuosien kokemuksella :)

Eilen illalla käytiin kevään ensimmäisellä jokinotkolenkillä. Mukana siis äidin koirat (paitsi Martta) ja Marikan pojat. Ulkoilu sai vaan kurjan päätöksen, kun Helmi joessa jäähdytellessään ei päässytkään reunalta ylös, vaan upposi syvälle saveen :( Se ei olisi koskaan päässyt sieltä ilman apua ylös! Onneksi olin lähellä, ja sain vedettyä sen niskanahasta ylös saviliejusta. Kotona oli sitten pestävä mutainen ja väsynyt Helmi. Onneksi kuitenkin selvittiin säikähdyksellä!

The Lauma

Kuvia on tullut niin hävyttömät määrät otettua viime aikoina, etten jaksa niitä albumeita erikseen linkitellä. Kiinnostuneet löytävät haluamansa kuvat täältä.

Ihana ihana kevät!

Se tuli sitten oikein ryminällä. Nimittäin kevät! Viime viikon aikana lähti lumet niin koulun isolta kentältä, metsistä kuin pelloiltakin. Mahtavaa! Kaikki on taas mahdollista.

Lauantaina vietettiin Joskin ja Iidan kanssa mukava ulkoilupäivä. :) Käytiin ensin ihmettelemässä karitsoja Nietosvaaralla. Myös kummityttö Venla pääsi mukaan Satun tuomana, ja kuinka ollakaan, me aikuiset (?) ihastelimme karitsoja suut tötteröllä ja kohta 4 veet painelivat omia menojaan :D

Tässä tapahtumia lastentarhasta. Iida ja Venla ruokkimassa tuttilapsia.

Tauno ja Jallis saivat leikkiä hiukan tilakoiria samalla keikalla kun siirrettiin pieni ryhmä neitilampaita rakennuksesta toiseen, sekä vahdittiin pihalla ruokailevaa ryhmää.

Siitä sitten sujuvasti lenkille santamontuille ja kuusi pientä roopenkollieta pääsi tuulettamaan täysillä. Ihan uskomattoman lämmin keli, pelkällä fleecetakilla tarkeni vallan mainiosti, ihanaa!

Sen jälkeen vielä suunta Einari-hevon luokse. Pikkutyttö pääsi ratsastamaan iiiiiisolla hevosella! (ainakin 150cm :) Voi sitä hymyä!

Kuvia lauantailta täällä.

Melkein kaikki kuusi samassa kuvassa :)

Viimeiset lumet oli kovassa suosiossa hillumisen jälkeen :)

Sunnuntaina sitten toteltiin! Satu suostui ulkoiluttamaan mun kameraa meidän treenatessa :) Kaikki koirat tekivät ihan hyvän treenin, ehkei tämä sittenkään ole ihan toivotonta?

Luna pistää jalalla koreasti :)

Ruutukin on löytynyt.

Loppuleikit Satun kanssa patukalla hullutellen. Kivaa!

Jallis merkillä. Tai merkissä ;)

Kyllä lähtee! Tämä tyttö ei aikaile matkalla ruutuun :)

Keuliiko mopo? No vähän. Mutta fiilis on tärkein :)

Helminen merkillä tarkkana

Iloisen tarkkaavaista seuraamista

Luoksetuloa. Kaunis on kaunis.

Tottistelukuvat ja sakumannilasten esineruutuilut löytyy täältä.

Pikaisen ruokatauon jälkeen koitti sitten pitkään ja hartaasti odotettu hetki. Päästiin PAIMENTAMAAN!!! Oi että, kyllä sitä ehdittiinkin jo odottaa. Talvella asiaa ei edes ajatellut, mutta kevätauringon myötä se ajatus alkoi päähän hiipiä.... :) Taukoa oli ehtinyt kertyä kuukausikaupalla (25.11.10 oltiin perusradalla, siitä alkoi tauko). Hiukan jännitti etukäteen, että mitähän tästä oikein tulee, mutta vallan mukavasti kaikki koirat toimi!

Jalliksella on suuntakäskyt hukassa, sun muuta säädettävää, mutta tuntuu että talvitauon aikana se on muuten aikuistunut. Ja se sen tyyli kuljettaa lampaita on niin... ♥

Ja Luna oli niiiiiin onnellinen kun se pääsi auttamaan! Voi elämä sitä loikkimista ja pomppimista "täällä, täällä, täällä ne on, tule jo!" Se sai tehdä muutamia hakuja ja pitää lampaita tolpalla muille. Voi että. Enpä olisi uskonut että joskus vielä Lunan kanssa voi olla kädet taskussa pellolla, ja täysin rennoin mielin lähetellä sitä hoitamaan tehtäviä ja vieläpä niin, että se väliajat ottaa lunkisti ja pötköttelee katsomassa muiden touhuja. ♥

Maanantaina treenit sitten jatkuivat Päivin töiden jälkeen. Tästä se lähtee!

Paimennuskuvia löytyy jokunen täältä ja Päivin galleriassa lisää :)

Onnellinen Pumppanen valmiina palvelukseen :)

Täältä tullaan taas :)

Päivin ottamia kuvia Jalliksesta, kiitos! :)

Tarkkana kuin porkkana.

Siivosti mennään. Tytöt päiväkävelyllä.

Pakko laittaa loppuun vielä kuva ihanasta Piskistä. Tykkään tästä kuvasta.

Ravatessa roiskuu!

Iloisempia kuulumisia :)

Kevät on tullut ryminällä Kiikalaan viimeisen viikon aikana! Lumet sulaa ihan silmissä ja lenkkeilymahdollisuudet kasvaa koko ajan. Ihanaa kun pääsee jo metsään lenkille, paikkapaikoin maastossa on ihan suliakin kohtia. Sammalta tossun ja tassun alla, mikäs sen mukavampaa pitkän talven jälkeen :) Tai no, ehkä sulat pellot... ;)

Viikonloppu meni mukavasti lampolassa touhutessa, kun parisataa nuorta uuhta pääsi villoistaan. Pääsipä Jalliskin hiukan hommiin, kun eläimiä siirreltiin rakennuksesta toiseen. Se jos mikä on aina kivaa, kun koira pääsee työssä oppimaan.

Sitten kuvatuksia kevään riemusta:

Näin sitä mennään! Molskis ja loiskis!

Aina yhtä fiksut...

Katso Helminen loikkaa...

Ja Pumppanen hymyilee :)

Pois alta risut ja männynkävyt, täältä tulee Jallis!

Pärskeitä pärskeitä!

Kiikalalaista peltomaisemaa ;)

Loput kuvat täällä.

Viikko on vierähtänyt pappalaisen siirtymisestä enkelihevosten kaartiin. Suurin tuska helpottaa vähitellen. Kiitos kaikille ystäville tukemisesta, aika parantaa ♥

♥ Pappaheppaa parhaimmillaan ♥

Muistoissa Tomppa 1992-2011

Jouduin tänään tekemään tähänastisen elämäni rankimman päätöksen, ja päästämään rakkaan ruunani ikivihreille laitumille.

Äkillinen vatsavaiva (mitä ilmeisemminkin suolikierre) vei rakkaimman hevosystäväni nopeasti niin huonoon kuntoon, ettei vaihtoehtoja enää ollut, vaan piti päästää toinen kivuistaan. Koko päivän satoi vettä kun tallustimme tietä edestakaisin märkinä ja uupuneina. Taivaskin itki kanssamme :'(

Mä annan sut pois, mä päästän sut pois, vaikka sattuu... Luovutaan toisistamme hiljaa...

Hyvää matkaa pappaheppani, sait pitää villin luonteesi viimeiseen päivään saakka, kiitos kaikista yhteisistä vuosista ♥

Se, mitä olimme, olemme nyt. Se, mitä meillä oli, on edelleen.

Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä. Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani, ...kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua, etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi, ole hiljaa.

Sulje silmäsi.

Hengitä.

Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.

En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.

-Nicholas Evans-